Haalaaji ko faati e kiliyaneeɓe min ngollodotoo

Sosiyatee ummoriiɗo leydi Kongo, ko gollodiiɗo lolluɗo fotde duuɓi 11. Njillu maɓɓe cakkitiingu nguu to birooji mawɗi ɗii ngam soodde masiŋaaji, ina hollita wonde ko huunde woɗnde e nder gollondiral maɓɓe juutngal. Ndee zoo njillu, waznoo ko juuti caggal hitaande hesere, ina hollita darnde soodoowo oo e jogaade jokkondiral njulaagu tiiɗngal e yarlitaare maɓɓe e heɓde masiŋaaji kesi ngam golle maɓɓe.

Caggal ko ina ɓura duuɓi sappo e wonde gollodiiɗo hoolaare, gartugol soodoowo oo e birooji mawɗi ngam soodde masiŋaaji ko seedantaagal moƴƴere e geɗe e sarwisaaji sosiyetee oo. Ina hollita kadi hoolaare soodoowo oo e mbaawka sosiyetee oo ngam humpitaade no haanirta nii, e rokkude heen peeje ngam yahrude yeeso e golle mum.

Republique Démocratique du Congo, ganndiraaɗo keewgol jawdi mum e faggudu mum, ina hollita luural mawngal wonande masiŋaaji e kaɓirɗe. Feere soodoowo oo soodde masiŋaaji e birooji mawzi zi ina vuri semmbinde darnde sosiyetee oo e nder ndee zoo diiwaan, ina hollita kadi darnde mavve jokkunde e golloraade soodve e nder nokku hee.

Ndee njillu ina rokka kadi fartaŋŋe wonande soodoowo oo ngam yuurnitaade geɗe karallaagal kesal e peeje kese ɗe sosiyetee oo rokkata. E waɗde heen ngalu e masiŋaaji kesi, soodoowo oo ina yiɗi ɓeydude kattanɗe golle, ɓeydude ƴellitaare, e heddaade e njuɓɓudi mum en. Ndee feere ƴellitgol kaɓirɗe ina hollita darnde maɓɓe e heddaade e yeeso yahrude yeeso karallaagal.

Yanti heen, njulaagu soodoowo oo ina teeŋtina jokkondire tiiɗɗe e hoolaare mahaaɗo e nder duuɓi ɗii. Ko seedantaagal sosiyetee oo ina jokki e rokkude geɗe toowɗe e golle moƴƴe, ɗe ngoni ko e ƴellitde jokkondiral juutngal.

No soodoowo oo timminirta coodgu mum e peewnugol masiŋaaji kesi ɗii e nder golle mum, banngeeji ɗiɗi ɗii fof ina njiɗi jokkude gollondiral.

Eɗen njiɗi ɓeydaade gollodaade.