Wonaa tan ko fayti e yeeyde : Ganndal karallaagal e ballal sarwisaaji timmuɗi caggal masiŋaaji peewnugol birikuuji keewɗi

E nder luumo mahngo boom, ko gollal toowngal masiŋ peewnugol birik ko sikke alaa ko "ɓernde" eɓɓoore. Kono mbele aɗa anndi, so wonaa kaɓirɗe ɗee e hoore mum, luggiɗnde ganndal karallaagal be gartirgol sarwiis koolaaɗo caggal maggal ko coktirgal ngam tabitinde ndee "ɓernde" ina jokki fiyde e semmbe e jokkude ?

Suɓaade ko moƴƴi masiŋ peewnugol birik wonaa tan ƴeewde limoore wootere hono yaltinnde peewnugol. Goonga karallaagal fuɗɗotoo ko e "suɓagol kaɓirɗe" laaɓtuɗe. Injiniyankooɓe annduɓe maa ƴeewto no feewi sifaaji kaɓirɗe mon - so tawii ko njaareendi e kaaƴe, simen, walla ko heewi e nokkuuji mbulmbuldi? Produit mo njiɗ-ɗaa ko denndaangal jolngo bolokaaji walla permeable ekolosii Birik? Tuugnaade e ɗeen dokke teeŋtuɗe, maa ɗe kawru e parametruuji kuuɓtodinɗi wonande ma : ko wayi no ɓuuɓol (e nder "megapascals"), ɓuuɓol ndiyam e doole masiŋaaji mawɗi. Ɗuum ina addana kaɓirɗe ɗee golloraade no moƴƴi gila e fuɗɗoode, tawa ina reena caɗeele « puccu tokooso ina jolna oto mawɗo » gila e fuɗɗoode, ina ɓeyda kattanɗe e duumingol.

Kono golle maantiniiɗe ina ɗaɓɓi sarwisaaji kuuɓtodinɗi e nder njuɓɓudi ndii fof ngam reende ɗum. Eɗen njenanaa no feewi wonde timminde yeeyde ko fuɗɗoode golle luggiɗe. Ko zuum wazi, min mbaɗii njuɓɓudi gartirgol ndi alaa ko bonnata, ndi huutortoo ko adii yeeyde, e nder yeeyde, e caggal yeeyde. Gila e udditgol e nokku e debugging laaɓtuɗo caggal nde kaɓirɗe ɗee ngari, haa e rokkude ekipaaji gollorɗi ɗii heblooji kuuɓtodinɗi e toppitagol, eɗen teskii wonde soodooɓe ɓee ngonaa tan "mbaawi huutoraade" kaɓirɗe ɗee, kono kadi "mbaawi huutoraade ɗe no moƴƴi".

Ko ɓuri teeŋtude, ko men... birooji cakkitiiɗi ɗii e depasuuji pecce restoraaji e nder luumooji mawɗi ina ndaranii jaabaade ko yaawi e ɗaɓɓaande sarwisaaji. So tawii ko e caɗeele, kippuuji karallaagal nokkuuji ɗii ina mbaawi yaawde arde e nokku hee walla waɗde jokkondiral wideyoo ngam yuurnitaade caɗeele ɗee e rokkude heen peeje, ustude ngalu ngu soodooɓe ɓee ngaddata. Ɗuum timminii darnde amen tiiɗnde e "jokkondiral peewnugol" e golle amen. Ko njeeyɗen koo wonaa tan masiŋaaji, kono a alɗude ko juuti ko ɗum addanta soodooɓe fuɗɗoraade e golloraade golle mum en e jam e kisal tawa ɓe ngoppaani.