- Geɗe
- Laabi peewnugol Pole
- Masiŋaaji Blok
Masiŋaaji peewnugol jolɗe simen ummoraade e Siin - Pewnugol usineeji moƴƴi ngam ƴellitde kuutorɗe njuɓɓudi
E nder gollordu mahngo hannde, Masiŋaaji peewnugol jolɗe simmeeji ina njogii darnde nde lomtinaaka. So tawii ko mahngo resooji kuuraa nder gure, walla njuɓɓudi laabi jokkondiral teeru, walla ballal lampaaji mbeddaaji banngeeji ɗiɗi ɗii fof, jolɗe simmeeji, ko kaɓirɗe mahngo teeŋtuɗe, tuugii ko e ngalɗoo kaɓirgal ngam peewnugol moƴƴol.
To bannge mekanisme golle, Masiŋ peewnugol Pole Simen ina jogii peeje ganndal e tiiɗɗe. Ko adii fof, e nder daawal peewnugol kaɓirɗe, njuɓɓudi meeteer laaɓtundi maa neldu e laaɓal semmbe, ceene, kaaƴe ɓutte, ndiyam, e ɓeydooje potɗe e nder kaɓirgal jillondirde e ɓuuɓnude fawaade e tolnooji toɗɗaaɗi ɗii. Ndee zoo daawal ina jogii sarziiji toowzi no feewi ngam vursugol vursugol ngol, kala vursugol ina waawi battinde e vamtaare geze gaadoraaze ze.
Kosam beton timmuɗam, gootum, maa waɗte e nder mooftirɗi peewnaaɗi keertiiɗi ɗii. Sifaa e mawneeki mooftirɗi ɗii ina mbaawi huutoreede haa timma fawaade e haajuuji gooŋɗuɗi, kadi ina mbaawi huutoreede e ko yaawi e cirƴam, kaaƴe, walla keertiiɗam. E nder mooftirgel ngel, caggal nde diƴƴe toowɗe walla ɓuuɓri ɓuuɓri, ɓuuɓri beton ina jogii mbaydi ndernderiindi tiiɗndi e ittugol buubaaji laaɓtuɗi, ɗuum noon ina addana jolɗe semmbe ɗee jogaade semmbe e densité toownde, tawa ina yahdi e tolnooji tiiɗɗi eɓɓaaɗe ceertuɗe.
Nafooje ngalɗoo kaɓirgal ina teskaa no feewi. To bannge njuvvudi peewnugol, golle peewnugol otomaatik ina ustii no feewi vursugol peewnugol ngol. So en tuugniima e laabi gaadanteeji, ina waawi feewnude limre simmeeji keewzi e nder waktuuji juutzi, ina usta naatgol njovdi golle. Deental kalite kadi ko huunde mawnde. Laawol ganndal e mooftirɗi laaɓtuɗi ina kaɗa no feewi majjere gollal aadee, ngam tabitinde wonde kala jolngo simmeeji ina yettoo kalite toowɗe jokkondirɗe.
To bannge mbayliigu, jolɗe semmbe peewnaaɗe ɗee ina mbaawi taƴeede e njuuteendi ceertundi fawaade e sarɗiiji eɓɓaande ndee, tawa ina waɗi kuutorɗe keewɗe no feewi. To bannge toppitagol, mbaydi maggal ina weeɓi, ina moƴƴi, ina newna ƴeewndo ñalnde kala e ƴeewndo caɗeele, ina ɓeyda nguurndam kaɓirɗe ɗee, ina usta njoɓdi kuutoragol. Yanti heen, masiŋ peewnugol pooɗe simmeeji ina huutoroo karallaagal kesal ngam hisnude semmbe, ustude njaru semmbe e pollugol weeyo e nder peewnugol, zum ina yahdi e miijooji jooni zi, ko fayti e ndeenka weeyo e vamtaare duumotoonde.
E yahrude yeeso e nder gollorɗe mahngo e ƴellitaare gollorɗe, ɗaɓɓaande jolɗe semmbe ina ɓeydoo tan, sarɗiiji ɗii ina ɓeydoo tiiɗde. Masiŋaaji peewnugol jolɗe simen, tuugiiɗo e golle mum moƴƴe, e mbaadi mum dartiindi, e nafooje mum to bannge reende semmbe e reende nokkuuji, maa jokku e jogaade darnde tiiɗnde e nder luumo hee, rokka ballal tiiɗngal ngam ƴellitaare gollorɗe mahdi, e wallitde mahde nokkuuji nguurndam jamaanu ɓurɗi tiiɗde, weeɓde, e ɓaleeji.
Hol ko woni golle mawɗe ɗe Masiŋ Pewnuɗo Pole Simen?
Masiŋaaji ɗii kuutortee ko ngam peewnugol no moƴƴi jolɗe simmeeji, ko kaɓirɗe mahngo kuutorteeɗe e nder laylayti renndo gure, laabi jokkondiral teeru, e ballal lampaaji mbeddaaji.
Hol no daawal peewnugol kaɓirɗe ngal yahrata ?
E nder ndee zoo daawal, njuvvudi njuvvudi njuvvudi ina fota e neldude semmbeeji, njaareendi, kaaƴe ɓutte, ndiyam, e ɓeydooje potɗe waɗeede e nder kaɓirgal ɓuuɓngal e ɓuuɓnugol fawaade e tolnooji baɗaaɗi ngam tabitinde kalite toowɗe geɗel ngel.
Mbele mooftirɗi ɗii ina mbaawi huutoreede ngam sifaaji pole ceertuɗi?
Eey, mbaadi e mawneeki mooftirgel ngel ina waawi huutoreede haa timma. Ɓe mbaawi e ko yaawi huutoraade cirƴam, kaaƴel, walla keeriiɗo-specification poles semmbe tuugiiɗo e haajuuji eɓɓoore goonga.
Hol ko woni nafooje teeŋtuɗe ngalɗoo kaɓirgal e laabi gaadanteeji ?
Masiŋa oo ina usta no feewi njuuteendi peewnugol, ina usta njoɓdi golle, ina reena boowal gollal aadee ngam tabitinde kalite toowɗe jokkondirɗe. Ina waɗi kadi mbaydi mbaylaandi koolkisaandi ngam weeɓde toppitaade e safrude caɗeele.
Mbele Masiŋ Peewnugol Pole Simen ina moƴƴi e weeyo?
Eey, kaɓirɗe ɗee ina kuutoroo karallaagal kesal ngam hisnude semmbe, ustude njaru semmbe e pollugol weeyo e nder peewnugol, tawa ina yahdi e miijooji reende weeyo e ƴellitaare duumotoonde.