Pewnitoowo masiŋaaji bolokaaji koolniiɗi e nder Afrik e ballal nokku caggal nde yeeyi e ballal karallaagal

Shunya ina rokka kuutorɗe timmuɗe ngam waɗde golle mahdi Afrik

E nder luumo mahngo Afrik ina yaawi mawnude, ko ɓuri heewde e jom en jawɗeele en e sosiyeteeji mahdi ina njiyloo koolkisagol Masiŋaaji Blok peewnoowongam fuɗɗaade walla yaajtinde golle maɓɓe peewnugol bolokaaji.

Nde soodooɓe cuɓii a Masiŋaaji Waɗde Blok peewnoowo, ɓe ƴeewtataa tan ko coggu masiŋ oo. Ɓe ngoni kadi ko e toppitaade moƴƴere kaɓirɗe, njuɓɓudi peewnugol, ballal jolngo, keɓal geɗe mbaylaandi, e golle juutɗe caggal nde njeeygu.

Shunya ko neɗɗo keewɗo humpitomasiŋ bolokaaji suudu taglee ko ɓuri duuɓi 31 e humpito peewnugol. Min keɓtinii ko feewnude:

• Blok Beton masiŋaaji
• Masiŋaaji bolokaaji simmeeji
• Masiŋaaji bolokaaji ɓuuɓɗi
• Masiŋaaji peewnugol birik
• Laabi peewnugol bolokaaji otomaatik

Gila hitaande 2007, Shunya ina yaltina kaɓirɗe peewnugol bolokaaji e nder luumooji winndereeji, ina rokka soodooɓe e nder leyɗeele ceertuɗe kuutorɗe timmuɗe.

Ngam moƴƴinde gollanaade soodooɓe Afrik, Shunya sosi caɗeele joy nokkuuje e nokkuuji gollorɗi e nder Afrik, rokkude ballal karallaagal ɓurngal yaawde e koolkisaade block masiŋ caggal yeeyde sarwiis e nder Afrik.

Suɓaade balloowo masiŋaaji bolokaaji moƴƴi wonande Afrik

Leyɗeele Afrik ceertuɗe ina njogii haajuuji mahngo, kaɓirɗe, e sarɗiiji njulaagu ceertuɗi.

Won e soodooɓe ina puɗɗoroo njulaagu block tokooso ina njiɗi njulaagu masiŋ peewnugol bolokaaji tokoosi.

Won e soodooɓe ina njiɗi ɓeydude kattanɗe peewnugol, cuɓoo a... masiŋ bolol semi otomatik.

Sosiyeteeji mahdi mawɗi ina mbaawi ɗaɓɓude timmuɗo laylaytol peewnugol bolol otomatikngam peewnugol toowngol.

Ko karallo jom masiŋaaji blok betonina foti faamde ɗeen ɗaɓɓaande ceertuɗe e rokkude peeje potɗe fawaade e :

• Ɗaɓɓaande luumo nokku
• Kaɓirɗe raw ina ngoodi
• Ko hatojini e mbaawka peewnugol
• Bidsee njulaagu
• Peeje ƴellitaare njulaagu garooje

Shunya ina rokka peeje peewnugol bolokaaji ngam wallude soodooɓe suɓaade kaɓirɗe potɗe.

Timminirde masiŋaaji peewnugol bolokaaji ngam haajuuji njulaagu ceertuɗi

Masiŋaaji peewnugol bolokaaji tokoosi ngam fuɗɗoraade golle

Wonande soodooɓe naatɓe e njulaagu kaɓirɗe mahdi, a pamarronmasiŋ peewnugol bolokaajiko suɓngo huuɓtodinngo.

Nafooje ɗee ina njeyaa heen :

• Lesɗinde njoɓdi njulaagu
• Golle koyɗe
• Toppitagol weeɓngol
• Ina moƴƴi e usineeji bolokaaji tokoosi e hakkundeeji

Ooɗoo sifaa masiŋ ina wallita gollotooɓe kesi e yaawre fuɗɗoraade golle mum en peewnugol bolokaaji.

Masiŋaaji Blok Semi Otomatikngam Usineeji mawɗi

Wonande soodooɓe jogiiɓe ɗaɓɓaande luumo tawo, yiɗɓe yaltinde ko ɓuri heewde, a masiŋ bolol semi otomatikina rokka ballal hakkunde njulaagu e peewnugol.

Nafooje ɗee ko :

• Capaato peewnugol ɓurɗo toowde
• Ustagol sarɗiiji golle
• Kalite produit ɓurɗo dartaade
• Moƴƴinde peewnugol

Ina moƴƴi e usineeji bolokaaji keewɗi mawɗi e nder Afrik.

Masiŋaaji peewnugol bolokaaji otomatik ngam peewnugol mawngol

Wonande sosiyeteeji mawɗi kaɓirɗe mahdi, Shunya ina rokka masiŋaaji peewnugol bolokaaji otoojie timmude laabi peewnugol bolokaaji otooji.

Ɗeeɗoo kuule peewniraa ko soodooɓe hatojinɓe e:

• Yahdu peewnugol toowndu
• Jokkude golle
• Lesɗinde njoɓdi golle
• Pewnugol mawngol

E nder peeje peewnugol jahruɗe yeeso, soodooɓe ina mbaawi ɓeydude kattanɗe mum en e nder luumo kaɓirɗe mahdi.

Koolkisagol masiŋaaji bolokaaji e golle caggal yeeyde e nder Afrik

Wonande soodooɓe heewɓe, soodde masiŋ bolol ko fuɗɗoode gollondiral tan.

Pewnitoowo koolaaɗo ina foti rokkude ballal karallaagal e ballal karallaagal caggal nde yettinaa.

Shunya ina faami nafoore gollal nokku. Ko ɗum waɗi min tabitinii caɗeele joy e kippuuji sarwisaaji e nder Afrikngam rokkude soodooɓe ballal ɓurngal yaawde.

Sarwisaaji amen caggal yeeyirde ina mbaɗi:

• Sarwiis jolngo masiŋ block
• Koolkisagol masiŋaaji
• Heblo golloowo
• Ardorde peewnugol
• Wasiyaaji toppitagol kaɓirɗe
• Ballal pecce restoraaji
• Kaaldigal karallaagal

E ballal karallaagal nokku, soodooɓe ina mbaawi ustude waktuuji golle e jokkude peewnugol bolokaaji mum en no haanirta nii.

Goomu karallaagal Shunya yilliima gollordu soodooɓe to leydi Burkinaa

Ko ɓooyaani koo, goomu karallaagal Shunya yilliima gollordu peewnugol bolol sosiyatee gooto e nder... Burkinaangam ƴeewtaade kaɓirɗe e rewindaade caggal nde yeeyi.

E nder njillu soodoowo, innjiniyankooɓe men ƴeewtii ngonka golle... masiŋ blok beton, jokkondiri e soodoowo oo ko fayti e cazeele peewnugol ñalnde kala, e rokkude miijooji toppitagol karallaagal.

E nder njilluuji soodooɓe e jokkondiral karallaagal, Shunya ina wallita soodooɓe e jogaade peewnugol dartingol e moƴƴinde golle kaɓirɗe mum en peewnugol bolokaaji.

Wonande soodooɓe Afrik, suɓaade yeeyoowo jogiiɗo ballal karallaagal tiiɗngal ina waɗi nafoore no feewi no suɓaade masiŋaaji toowɗi nii.

Ko waɗi soodooɓe Afrik suɓaade masiŋaaji Shunya Block

1. Ko ɓuri Duuɓi 31 e Humpito Pewnugol

Ko o karallo peewnoowo masiŋ peewnugol bolokaaji, Shunya mooftii duuɓi capanɗe e humpito e nder peewnugol kaɓirɗe, peewnugol, e gollal hakkunde leyɗeele.

Ƴeewndo amen ina addana en faamde sarɗiiji luumooji ceertuɗi e rokkude peeje kuuɓtodinɗe wonande soodooɓe e nder winndere ndee kala.

2. Masiŋaaji baɗaaɗi ngam sarɗiiji golle Afrik

Lugge mahdi Afrik ina njogii caɗeele keewɗe, ina jeyaa heen geɗe ceertuɗe, nokkuuji gollorɗi, e sarɗiiji peewnugol.

Masiŋaaji bolokaaji Shunya ina njokki e:

• Duuɓi tiiɗɗi
• Golle dartiiɗe
• Golle koyɗe
• Toppitagol moƴƴol

Faandaare amen ko wallude soodooɓe heɓde peewnugol juutngol e koolniingol.

3. Kuule timmuɗe gila e Masiŋaaji haa e Laabi Peewnugol

So soodooɓe ina njiɗi masiŋ gooto walla kuutorgal timmungal, Shunya ina waawi rokkude kaɓirɗe potɗe.

Geɗe amen ina mbaɗi:

• Masiŋaaji peewnugol bolokaaji tokoosi
• Masiŋaaji bolokaaji simmeeji
• Masiŋaaji bolokaaji ɓuuɓɗi
• Kaɓirɗe peewnugol bolokaaji beton
• Laabi peewnugol bolokaaji otomaatik

Sosiyeteeji ina mbaawi suɓaade feere ɓurnde moƴƴude fawaade e peeje njulaagu mum en.

Pewnitoowo masiŋaaji blok e gollodiiɗo mon e nder Afrik

Mahngo njulaagu bolokaaji moƴƴi ina ɗaɓɓi ko ɓuri soodde kaɓirɗe. Ina ɗaɓɓi gollodiiɗo koolaaɗo baawɗo rokkude ballal jokkondirngal.

Gila e suɓaade ko foti masiŋ peewnugol bolokaaji, haa e udditgol, heblo, e golle caggal nde yeeyde, Shunya ina gollondira e soodooɓe Afrik ngam heɓde nafoore juutnde.

So aɗa yiɗi:

• Koolaaɗo peewnoowo masiŋaaji bolokaaji e nder Afrik
• Ko karallo jom masiŋaaji blok beton
• A hoolaare peewnoowo masiŋaaji peewnugol birik
• Ko jom humpito e... laabi peewnugol bolokaaji otooji

Shunya ina heppi rokkude peeje peewnugol bolokaaji timmuɗi.

Jokkondir e Shunya hannde, min mballa ma mahde njulaagu peewnugol bolokaaji e nder Afrik.